- Chris R.
- Julkaistu: 18 marraskuun, 2021
- Muokattu Päivämäärä: 18 marraskuun, 2021
Viime vuosina on usein kuullut sanan nimeltä kevytyrittäjä, mutta minkälainen yrittäjä tällainen oikein on – vai onko kevytyrittäjä yrittäjä lainkaan? Totuus on jossain siellä välissä, sillä useimmiten kevytyrittäjä on kuin freelancer, mutta jotkin palvelut tarjoavat kevytyrittäjälle jopa y-tunnuksen, aivan kuin muillakin yrittäjillä.
Kevytyrittäjät tekevät työtä tavalla, jossa he voivat laskuttaa tekemistään töistä, palveluista ja vaikkapa tuotteista, vaikka heillä ei ole omaa yritystä taustalla. Kun kevytyrittäjä laskuttaa, se tapahtuu aivan samalla tavalla kuin yrityksen lähettämänä.
Kevytyrittäjän ei tarvitse toimittaa verokorttia saadakseen rahoja, mutta verot tulee joka tapauksessa maksaa työn määrittelemän arvonlisäprosentin mukaan. Tämän lisäksi kevytyrittäjän tulee hoitaa myös henkilökohtaiset veronsa.
Kevytyrittäjiä on monenlaisia. On valokuvaajia, hierojia, sisällöntuottajia, ruokalähettejä, ict-alan työntekijöitä ja vaikkapa harrastusblogin tekijöitä, jotka saavat lisätuloja mainoksista ja vaikkapa tuotesijoittelusta.
Esimerkiksi “nörtiksi” itseään kutsuvan bloggaajan ITpress blogi on hyvä esimerkki sellaisesta blogista, jonka sisältö vertailuineen on sen verran laadukasta, että on ajan merkki, milloin sivustolla alkaa näkymään esim. Google Ads -mainokset tai itse myydyt mainosbannerit.
Harjoittelua oikeaan yritykseen
Useimmiten kevytyrittäjäpalvelut hoitavat myös veroasiat niin, että laskuttaminen on äärimmäisen helppoa. Kevytyrittäjyys onkin parhaimmillaan ikäänkuin harjoittelua “oikeaa” yrittämistä varten eli ennen vaikkapa osakeyhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamista. Tällöin oppii perusasioita rahaliikenteestä ja pakollisista maksuista sekä rajoista, kuten esimerkiksi ALV-rajasta ts. ALV-velvollisuuden alarajasta.
Alv-velvollisuuden alaraja muuttui vuoden 2021 alusta lähtien 15 000 euroon. Tällöin siis liikevaihdoltaan alle 15 000 toimivan yrityksen (tai kevytyrittäjän) ei tarvitse ottaa asiakkailta arvonlisäveroa. Se voi siis myydä tuotteita sekä palveluja ilman veroja ns. nollaprosentilla.
Jos yritys on ALV-velvollinen, tulee sen ilmoittaa tuotteen tai palvelun hinnan päälle tuleva arvonlisävero prosenttina että euroina. Jotkin yritykset ilmoittavat usein hinnat verottomina, mutta mainitsevat alv:n tulevan vielä päälle. Tämä on jokseenkin hämmentävää ainakin kuluttaja-asiakkaille.
Laskutuspalvelu hoitaa tulot, menot ja verot
Kevytyrittäjäpalveluissa on usein ainakin vähintään laskutuspalvelu, jonka avulla laskuja voidaan lähettää sähköisesti. Sähköinen laskutus ei tarkoita sähköpostilaskua, vaan se on muiden, yleensä isompien yritysten käyttöönottama järjestelmä jossa ei tarvita paperia tai sähköpostin lähettämistä erikseen.
Sähköinen laskutus sopii erityisesti B2B-yritystoimintaan, jossa yritykset tarjoavat toisille yrityksille palveluja. Sähköpostitse toki voi laskuja lähettää ja tämä tulee tarpeeseen varsinkin, jos asiakkaana olevat tavalliset kuluttajat.
Parhaimmat palvelut ilmoittavat automaattisesti kirjanpidon ja laskujen perusteella maksetut tulot, menot ja verot verohallinnolle, joten kevytyrittäjän ei tarvitse välttämättä itse huolehtia siitä että verotiedot ovat kohdallaan.
Toki aina kannattaa olla tarkkana, sillä kevytyrittäjäpalvelut eivät ole täydellisiä ja voi myös olla, että yrittäjänä on unohtanut ilmoittaa joitakin tuloja tai menoja.
Vakuutuksia kevytyrittäjälle
Kevytyrittäjälle voi tulla myös muita maksuja maksettavaksi, jos liikevaihto ylittää tiettyjä rajoja. Tällainen on esimerkiksi YEL-vakuutus, eli Yrittäjän eläkevakuutus. Se on pakko ottaa, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:
- kevytyrittäjä on 18–67-vuotias
- kevytyrittäjyyttä on jatkunut minimissään 4 kuukautta yhtäjaksoisesti
- laskennallinen kevytyrittäjän työtulo on noin 8063 euroa
- kevytyrittäjä työskentelee omassa kevytyrityksessä.
- kevytyrittäjän töitä ei voi muussa vakuutuksessa maksaa
YEL-vakuutus on tehty turvaksi yrittäjän eläkettä varten kun työura loppuu. Samalla kuitenkin em. työtulon perusteella lasketaan korvaukset, jotka tulevat vapaaehtoisesta työtapaturmavakuuksesta. Sen perusteella lasketaan myös päivärahat, joita voi tulla sairausvakuutuksesta.
YEL-vakuutuksesta on ollut paljon keskustelua. Sitä on kritisoitu siitä että se on varsinkin harrastavalle kevytyrittäjälle kallis, mutta toisaalta jos työtulot jäävät alle 8000 euron vuodessa, ei tätä vakuutusta tarvitse ottaa. Minimissään YEL-vakuutusmaksu on kuukaudessa reippaasti yli 100 euroa.
Kannattaako kevytyrittäjyys?
Jos haaveilet kevytyrittäjyydestä ja olet tällä hetkellä työtön työnhakija, ole tarkka siitä millä tavalla ilmaiset tästä asiasta te-palveluille. Moni harrasteleva kevytyrittäjä on joutunut tarkkaan syyniin ja te-palvelut käsittävät sen täysiaikaisena yritystoimintana.
Siksi kannattaa miettiä, ottaako riskin menettääkseen tuet. Sivutoimisena päätyön ohella kevytyrittäjyys voi puolestaan tuoda mukavaa taskurahaa.
